Valmistajien tiukat vaatimukset akkujen suojauksesta ja vaihto-osien heikko saatavuus ovat hankala yhtälö.
Lahtelaisen Renkomäen Autoexpertin nostimille ajettu vuoden 2021 Mercedes-Benz EQC-täyssähköauto näyttää ihan kelvolliselta menopeliltä. Paitsi, että se ei ole sitä.
Mersun pohjasta löytyy akkuun tullut naarmu, joka on syvempi kuin 0,5 millimetriä. Valmistajan mukaan vaurio saa olla enintään 0,5 millimetriä.
Edellä mainitusta syystä noin 30 000 euron arvoinen ja muuten ehjä henkilöauto on toimitettu purettavaksi.
– Tämä on absurdia, Autoexpertin toimitusjohtaja Pasi Kaukanen sanoo.
Autoalan keskusliiton teknisten palveluiden johtava asiantuntija Mikko Järvinen pitää Mercedeksen asettamaa puolen millin rajaa ääritapauksena.
Tämän kokoluokan vahinkoja voi tulla jo normaaliajossa syntyvistä kiveniskemistä tai mökkitiellä tapahtuvasta pohjakosketuksesta.
– Sähköautojen kohdalla tuodaan esiin aina ne ääritapaukset. Tuntuisi tuo tietysti pahalle, jos omalle kohdalle sattuisi, Järvinen sanoo ESS:lle puhelimitse.
Autovalmistajien välillä on suuria mallikohtaisia eroja, kuinka isot vahingot ajoakkuun sallitaan.
Akut ovat rakenteeltaan erilaisia, jolloin valmistajien määritelmät liiallisista kolhuista poikkeavat toisistaan.
Renkomäen Autoexpertille tuotua Mersua on vaikea pelastaa, sillä uusien akkujen saanti on kallista ja käytettyjen akkujenkin löytyminen on työn ja tuskan takana.
Esimerkiksi edellä mainittuun autoon löytyi viime perjantaina koko Suomesta yksi ainoa käytetty ajoakku. Sen hinta oli noin 11 000 euroa. Uuden vastaavan hinta on moninkertainen. Jos akku löytyykin, niin akkukoteloa kyseiseen Mersun malliin ei myydä erikseen. Remontti tyssää siihen.
Lisäksi muissakin merkeissä pätee yleensä se, että uusioakku soveltuu vain ja ainoastaan siihen automerkkiin ja -malliin, johon se alun perinkin on suunniteltu.
Kierrätysakkujen saannin perusongelmana on, että täyssähköautokanta Suomessa on uutta. Silloin purkamoille päätyneitä kierrätyskelpoisia osia on niukasti.
Jos käytetty akku on puretusta autosta, siitä on tullut jätettä ja sitä ei saa käyttää.
Pasi Kaukanen
Lisäksi monisyiset ja yksityiskohtaiset säännökset ohjaavat omalta osaltaan akkujen saantia. Toimitusjohtaja Pasi Kaukanen viittaa vallitsevaan laintulkintaan
– Jos käytetty akku on puretusta autosta, siitä on tullut jätettä ja sitä ei saa käyttää.
Käytettyjen akkujen tarjonta voi kuitenkin parantua. Osa autovalmistajista toimittaa asiakkaille käytettyjä akkuja sekä akkukoteloita, jotka on korjattu uusiokäyttöön.
Lisäksi EU:n akkuasetus tähtää siihen, että akkuja kierrätetään entistä huomattavasti tehokkaammin.
Asetus tarkoittaa muun muassa, että jätteeksi luokitellut akut korjataan käyttökuntoisiksi.
– Valmistajatkin varmasti haluavat, että niitä [akkuja] korjataan tulevaisuudessa varsinkin, jos ne ovat tuon hintaluokan osia niin kuin ne tällä hetkellä ovat, Suomen Autokierrätys oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali huomauttaa.
Suomen Autokierrätyksellä on Lahdessa, Heinolassa ja Orimattilassa yhteensä toistakymmentä toimipistettä.
Naarmuista, kolhuista ja painumista akkukotelossa tai akussa ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määräystä katsastusta varten.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kohahdutti sähköautokansaa vuoden 2022 katsastusmääräysten muutoksella, jonka mukaan pienikin painuma tai lommo auton akun suojakuoressa tietää hylkäyspäätöstä.
Tiukka linjaus ei Mikko Järvisen mukaan johtanut silti mihinkään piikkiin hylkäysten määrissä.
Eri automerkkien kohdalla tehdään hylkäämis- tai hyväksymispäätöksiä myös sen perusteella, miten valmistajat ovat määritelleet auton riittävän kunnon.
Normaalissa määräaikaiskatsastuksessa ei testata ajoakun tehoa eikä tehdä akustolle purkutarkastusta.
Huolellinen autoilija hankkii sähköautoonsa pohjapanssarin, joka antaa akulle turvaa kolhuja vastaan.
Turvaa tulee myös kaskovakuutuksesta, joka korvaa muun muassa ennalta arvaamattomat akkuvauriot.
Vakuutusyhtiö Turvan palvelupäällikkö Sanna Luotio luonnehtii valmistajien tämänhetkisiä lujuusvaatimuksia "radikaaleiksi" ja toivoo niiden lievenevän.
Entistä maltillisempi linja koituisi niin autoilijoiden kuin vakuutusyhtiöidenkin eduksi.
– Kun korjaukset pysyvät järkevällä tasolla, myös korjauskulut pysyvät järkevällä tasolla. Silloin vakuutusten hintoihin ei kohdistuisi nostopaineita, Luotio perustelee.
Vakuutusyhtiö Ifin tuotepäällikkö Peter Roselius kertoo, että auton korjattavuutta arvioidaan valmistajan ohjeiden ja osien saatavuuden mukaan.
Auton akustokin uusitaan, jos sitä ei voida korjata ja uusiminen nähdään taloudellisesti järkeväksi. Muussa tapauksessa auto lunastetaan.
Roselius huomauttaa, että kolariin joutuneita täyssähköautoja menee lunastukseen paljolti samanlaisten vahinkojen perusteella kuin polttomoottoriautojakin
– Se, että akku triggeröi [laukaisee] lunastamisen, ei ole mitenkään tyyppitapaus.
Toistaiseksi vakuutusehdot ovat Roseliuksen mukaan samat sekä täyssähkö- että polttomoottorimalleissa.
– Eipä niitä kalliimpia polttomoottoriautojakaan ihan halvalla korjata.